REMU & HURRIGANES -
intervju 2004
Haastattelussa: Remu
Aaltonen, Jukka Orma ja Mikko Löytty. Bollnäsin Scandic
Hotellissa, huone 130, 22 Lokakuuta 2004.
Haastattelijat: Jari Kyntömaa ja
Ari Haapala
Haastattelu teksti: Ari Haapala
Kuvat ja muu teksti: Jari Kyntömaa
- Pientä jännitystä oli
tulevaan kohtaamiseen elävän legendan, Remu Aaltosen
kanssa. Omasta puolesta se tapahtuu eka kertaa mutta Ari on
jo kerennyt tavata hänet jo muutaman. Otettiin rappuset
hotellin ensinmäiseen kerrokseen ja löysimme oikean oven aika
helposti.
Minä koputin ovea kolme kertaa, ei liian kovaa, en
myöskään liian löysästi että ihmiset oven toisella
puolella kuulisivat. Kysymys kiersi päässäni: Kuka
aukaisee oven? Ovi aukeaa ja siinä seisoo totisen
näköinen mies. Minä esitteln itteni ja meidät päästetään
sisään.
Ensinmäistä mitä näen
on tumma takkien mies joka istuu tuolissa selin päin
meitä vasten, kuin jokin maffia pomo. Samassa ymmärrän
että se on Remu. Kapiassa eteisessä tulee pieni tungos.
Tervehtimme toisia ilomielin. Olin niin ymmällään että
en kuullut kun minulta kysyttiin jotain mutta Ari kuuli
ja vastasi: - Joo, hän se etta.nu! Sitten vasta tajusin
että minulta kysttiin jotain.
Huoneisto oli saman
näköiset mitä ne hotellin huoneet tavaallaan on.
Peilipöytö/kirjoituspöytä, kaks yhden hengen sänkyä ja
tietenkin televisio.
Istuttiin siihen toisia vastakkain oman sängyn reunalle.
Näköjään olivat tosi kiinnostuneita telkkarista mikä oli
päällä. Jotain tärkeää oli uutisissa tulossa mitä ne
halus nähdä. Sovittiin että tehdään sitten pieni katko
ja jatketaan uutisten jälkeen. Mikko ja Jukka oli myös
tulossa.
Haastattelu alkoi ja
eteni oikein mukavsti. Se oli kaks osainen. Osa yks
keskittyi tähän nyky ajan Remu & Hurriganesiin ja toinen
osa, josta Ari piti huolta, oli entistä ja vähän sitä
sun tätä. Tuloksen voit lukea tässä alhaalla
Det första jag ser är
någon som sitter på en stol med ryggen mot oss, likt en
maffia boss i svart kappa. I samma ögonblick förstår jag
att det är kingen Remu. Det blir lite trångt i det smala
hall utrymmet. Vi hälsar glatt på varandra. Jag var så till
mig att jag inte hörde frågan någon ställde till
mig men Ari hörde och svarade: - Ja, det är han med etta.nu! Sen uppfattade jag frågan.
Rummet såg ut som de allra
flesta hotellrum med två enkelsängar.
spegelbord/skrivbord, två enkelsängar och förståss en
TV. Remu och jag satte
oss på varsin sängkant mittemot varann. De var väldigt
intresserade av TV:n som var påslagen. Tydligen skulle
det komma något viktigt som de ville se. Vi kom då överens om att göra
ett avbrott i intervjun när det var dags så de kunde se
det dom väntade på. Jukka och Mikko skulle också komma
snart.
Intervjun började och flöt
på bra. Den var upplagd i två delar. Del ett handlar om
pågående Remu & Hurriganes och del två om historik
och lite diverse andra saker som
Ari ansvarade för. Resultatet kan du läsa här
nedan.
JK = Jari
Kyntömaa
AH = Ari Haapala
R = Remu Aaltonen
Orma = Jukka Orma
Löytty = Mikko Löytty
JK:
Tervetuloa Ruotsiin
R: Ihan okei, kivahan tänne on tulla aina väliin.
JK:
Miltä tuntuu, oliko rasittava laivamatka?
R: Ei, siellä me tultiin rekka ukkojen
kans.
JK:
Eikös tämä ole ensimmäinen
Ruotsinkeikka 10 vuoteen?
R: Mä en muista koska meillä olis ollut
viimeks veto täälä. 1993–94
olikohan se Malmön keikka.
JK:
Miten luulet että yleisö
ottaa teidät vastaan illalla?
R: Voi vittu ne lentää perseelleen heti.
JK:
Onko odotettavissa jotain
erikoista tänä iltana?
R: En mä nyt tiedä erikoista, mutta
kyllä tuo toimii tuo meiän juttu. Sit on hyvät soittajat
vielä messis.
JK:
Sulla oli Merilahdet mukana
viime vunna Rock at sea risteilyllä. Missä vaiheessa sä
päätit vaihtaa ne pois?
R: Vittu mä muista koska se oli. Se oli
viimenen keikka se laiva keikka...
JK:
Tiesitkö heti ketkä on
sopivat muusikot?
R: Ei en mä heti näitä. Orma itte vähä
haisteli ilmassa sitte soitti mulle ja kysy olisko
duunia. Mä sanoin että ehkä roudarin paikka vois olla.
Nyt se on kohonnut roudarista
kitaristiksi.
JK:
Se sai alkaa roudarina?
R: Joo se pääsi pikkuhiljaa sisään ettei tuu liian
nopeesti. Se on niin pitkä jätkä niin kestää kauan
ennenkun se on stagella.
JK:
Miksi just Orma ja Löytty?
R: Orma on jo vanha velho ja tuota. Se
on hyvä ja se osaa noita meiän juttuja, se on soittanut
Järvisen kanssa vitun kauan aikaa joskus aikoinaan.
Löytty oli muissa hommis kun me tehtiin tuota levyä se
oli sielä studiossa kun me tehtiin niitä bassoja sinne.
Niin mä aattelin että se vois olla hyvä. Sill on aika
hyvä statsi ja se laulaa aika hyvin.
JK:
Mitä se laulaa?
R: Se laulaa omia biisejä ja stemmoja.
Se on hyvä kun kolme laulaa. Se on vähä kun Hooteanny
singers (Nauraa).
JK:
Kuinka kauan sä oot tuntenut
nää kaverit?
R: Liian kauan! Sen takia meiän täytyy
mennä eri autoillakin ettei ne ala sinutteleen liikaa
(Nauraa).
JK:
Mikä sai teidät lähtemään tähän Remun sirkukseen mukaan?
Löytty: Tuli puhelu porvoosta ja eihän
siihen voi kieltäytyä.
Orma: Mun mielestä mä menin joskus viime
itsenäisyyspäivän tienoin soittaan Sticks and stonesiin
jotain ja sit se vain sanoi että keikat alkaa tuos
tammikuun lopussa. Mä oon ollut picnic kitaristina
viimesen 12 vuoden aikana suunnilleen. Erilaisis
kokoonpanois aina silloin tällöin. Mä oon tuonkans
soitellut silloin tällöin jostain 90 luvun alusta. Sit
se vain jumiutui kun nuo kuulapäät lähti pois niin
lähettiin keikalle tällä ryhmällä.
JK:
Mitä Hurriganes on merkinnyt
teille?
Löytty: Nyt vasta kun on soittanut tässä
niin on huomannut että mitä yksinkertainen muoto, sitä
vaikeampaa.
Orma: Noin kansankielellä sanottu: Sex, drugs &
rock’n’roll
Löytty: Perus hommia, mut ne on kaikkein vaikeimpia
JK:
Teillähän on kummallakin omat
projektit tässä Hurriganesin rinnalla. Jukalla on m.m
”Tanssiinkutsu” Roni Martinin kanssa ja Mikolla on Herra
Heiämäen Lato – orkesteri Janne Louhivuoren ja Heikki
Salon kanssa. Mikä on numero yks teidän jutuissa?
Löytty: Joo mutta ei se oo mikään iso
juttu. Pitää saada voita leivänpäälle.
R:
Se oli Russias huorana niin se pääsi bändiin niin nyt se
lopetti ne hommat.
JK:
Se on aika eri tyyliä tämä
Hurriganes?
Löytty: Ai huora homma vai?
JK:
Ei ei vaan musiikki.
Löytty: Ei tää eri homma oo.
R:
Se perustuu siitä että se on poikien kanssa vieläkin
töissä.
JK:
Kuinka
te kerkiätte tehdä nämä jutut?
Löytty: Jos halua keritä niin kerkee.
Orma: Mulla meni just normaalist, perhe hajos taas kun
meni bändiin. Tiedä kuinka mones perhe mulla oli
meneillään. Heti kun menee bändiin niin perhe hajoaa. Ei
sille voi mitään Se la vie.
JK:
Eikö teidän eka keikka ollut tammikuussa? Miten
jengi reagoi?
R: Vittu mä kerron semmosen jutun ettet
oo ennen kuullukkaan:
Se oli Tammisaaressa. Me mentiin sinne keikkamestalle ja
funtsataan että pitäs soittaa proggis läpi, pienet
pätkät siitä joka biisiä. Okei, me soitettiin se
keikka. Järkkäri tuli ja sano että ei me voida maksaa
teille liksoja kun te tuutta tänne treeniin.
Teillä oli viimeks niin saatanan hyvä
keikka täällä. Ketä nää on nää uudet jätkät? Mä
aattelin että vittu mä en sano mitään, oon vaan hiljaa
siinä. Vittujen puupää tää jätkä luuli että me tullaan
harjotteleen sinne mestaan. Eikä se edes tuntenu Ormaa
eikä se varmaan kuulu sitä soittoa. Niin vittu ne alko
vittuileen keikan jälkeen. Niin mä sanoin sille jätkälle
että tää on vitun hyvä homma. Tästä ei mennä kun
ylöspäin. Se oli ihan ihmeissään kun mä en vittuillu
ollekkaan. Sit se tinki siitä hinnast ja mä sanoin että
pankaa ihan alas vain. Vittu ne oli haavi auki. Eikä se
mikään huono keikka ollut, oli se ihan okei mutta
aattele että se oli eka keikka eikä se voi olla ihan
perfect. Ei sillä oo mitään merkitystä mutta aika hyvä
reaktio.
JK:
Teitte jonkun keikan ennen
Diamonds are forever kiertuetta Tallinnassa Viru
Hotellissa. Miksi just Tallinna?
R: Se on vitun hyvä mesta ollu aina ja sielä on kiva
ollut käydä täräyttämässä. Ja se mesta Viru oli hyvä
paikka. Oon mä aika paljon ollu Tallinass keikoilla.
Helsingin telkkari näkyy siellä niin ne tietää aika
paljo mitä tapahtuu. Se on aika musikaalista ryhmää, ne
on aina digannu meidän bändistä sielä on aina hyvä
meteli kun mä oon sielä.
JK:
Roadrunner on myynyt sielä aika hyvin?
R: Joo kun Eesti tuli itsenäiseks,
saatana sielä oli ainakin 5 km pitkä jono kun venäläiset
oli myynyt pelkästään Roadrunneria vaan. Sieltei tullut
rojaltia mulle tippaakaan (Nauraa). Mafiapojat kerto kun
me oltiin soittamas vielä yhen kundin syntymäpäivällä se
oli nuori kundi, että mikä fiilis oli jonottaa niitä
piraatti juttuja. Oli hirvee jono siin pakkasessa.
JK:
Minkälainen jengi sielä on
verrattuna Suomen ja Ruotsin jengiin?
R: Se on vähä silleen että jos vertaa
niinkun hevosii niin on kuumaverinen hevonen ja sitte
taas kylmäverinen. Siinä on kyllä eroa kun yöllä ja
päivällä. Toinen vetää saksanpolkkaa ja toinen vetää
kivirekeä, siinä menee kauan ennen kun pääsee
joulukirkkoon.
JK:
Sielä ei tartte paljon
bensaa?
R: Ei tartte saatana kun näyttää niille
merkkii että biisi lähtee niin ne on ilmassa. Se on vähä
sama tauti täällä, se on eri kun suomes. Koko härmä hän
perustuu siihen että vaikka sanotaan että on Hämäläisii
sekariisii niin vittu ne on kaikki Hämäläisii sielä...
JK:
Kävitte studiossa tekemässä
Sticks and stones levyn. Se on ihan erilainen kun nuo
alkuperäiset biisit?
R: Yks kundi on tehnyt ne omiin nimiin
niin sitte se soitti mulle niin mä kuuntelin ne ja sain
jonkun kipinän niistä. Sit mä lauloin ne uudestaan ja
pannuja soittelin. Pantiin vähän semmosta
pelastuarmeijan fiilistä siihen sekaan että se on vähän
luonnolista.
JK:
Se kuulostaa hyvältä koko levy ja sehän pärjäs hyvin
Levyraadissakin. Siinä on semmosta Remu goes Disco.
R: Niin, se on hyvä. Tekno joukkoihin tästä joutuu
lähteen (Nauraa).
Orma: Niin ja pääs soittaan mun kitarasoolonkin sielä.
JK:
Mitä muuta reaktioita oot
saanut tästä levystä?
R: No jengi on digannut aika paljon,
on ollut aika paljon jengii keikoilla että se on aika
hyvin haltioissa. Että aika hyvää ryhmää. Jos menee
keikoille eikä sielä oo ketään niin se on turha leipoo
sun kannattaa heittää räpylät tiskiin.
JK:
Ei tuu mitään diskoa tänä
iltana?
Orma: Ei ei tuu Sticks and stones kamaa. Hurriganesta.
R:
Ei, se vaatii kaikki saatanan jousi orkesterit ja syntikasaattorit.
Orma: Ja Esa Pekka Salosen
JK:
Melkein kaikilta bändeiltä
tai artisteilta tulee DVD levy jossa on live materiaalia
tai ennenjulkaistamattomaa materiaalia. Juice
Leskinenkin teki semmosen ja pyysi faneilta live
videoita siihen. Onko teillä tarkotus tehdä tästä
Diamonds are forever kiertueesta mitään senlaista?
R: Mikä se DVD oikein on?
(Vähän ajan selityksen jälkeen)
Aaaa, en mä tiedä tommosista vittu mitään. Eiks tästä
vois tehä nyt, tossahan oli kivat tanssit ja liikkeet
(Tarkoittaa vasta TV’stä tullutta haastattelua) (Nauraa).
JK:
Onko tulevaisuudessa
mahdollista että tulis jotain uutta?
R: Meillä on kohta valmis, me tehään
ihan sellanen perus levy. Orman studios varmaan tehdään,
ettei mitään kikkailuja. Uusia biisejä ja vähä vanhoja
klassikoita. En mä usko jouluksi, joulupukki jää ilman
joskus sen jälkeen. Ehkä helmi, maaliskuussa.
TOINEN OSA.
AH:
Keikkanimihän on Remu &
Hurriganes ja suuri osa ganes faneista tykkää että sun
sooloilla on joskus parempaa musaa mitä ganes levyillä
on.
R: No mut kato kun jotkut tykkää äitistä
ja jotkut tyttärestä
AH:
Et sä oo harkinnut ottaa
mitään materiaalia sun Englanninkielisiltä levyiltä
keikkasettiin?
R: Kyl mä oon aika paljon harkinnu mutta
vittu kun mä oon jänkkäluunen niin mä oon hidastunut.
Mulla on ollut ajatuksis mutta en mä oo vaan saanut
aikaan. Sielä on monta hyvää juttuu, pitäs ottaa. Ihan
hyvin vois tuohon uudelle levyllekin nappa jonku.
AH:
Justiin tuo Sound of
Hurriganes on mun mielestä helevetin hyvä.
R: Joo se on kokonaisuudessaan hyvä levy.
AH:
Kaikki jotka tietää jotain
ganesista tietää myös että sun lausunnot tulee monesti
kun otettu ilmasta. Miten syntyi ”Red river rock”in
teksti?
R: Perseestä (Nauraa) Tommonen
mielenvika kohtaus kai ehkä vähä.
AH:
Täälä Ruotsissahan sitä ei
kaikki tunne oikealla nimellä mutta kun sanoo ”Lilla
flicka” niin kaikki tietää.
R: Joo täälä ei saa varmaan tuomiota pikku pillustakaan
ollenkaa (nauraa). Siinä eka
levyllä on se intiaanibiisi. Monttehan huutaa sielä
että: ”Inkkari runkkaa puunjuurella” Jani sano ettei
varmaan laula. Mä että vittu varmaan laulaa. Se sano
että ku se nyt menee himaan niin heti joutuu kuunteleen.
Millä saatanan korvilla nää kuuntelee? Kuuntelekko ne
saatana nenällä vai?
AH:
Ootko aatellut mitään
yhteistyötä Ilen tai Jannen kanssa? Ilehän on puhunt
jostain Blues tai Rokki levyn tekemiststä.
R: No vittu sehän vaan puhuu, se on saatana koti
orkesterin miehiä. Vittu se on bluesit soittanut, sillä
on bluesit sen Kaijan penaalissa.
AH:
Sua vähä tökkii että se on
Kaijan kanssa soittamas?
R: Ei tottakai se on hyvä. Se on hyvä
että tommonen kotiorkesteri on. Niinhän Hurmerinnalaki
on kotiorkesteri.
Orma: Se vois olla terveellistäkin.
AH:
Kun sä otit Järvisen mukaan
taas 1979.
Kuinka kauan siinä meni kun sä huomasit että se on sama
jääräpää kun ennenkin ja aloit katumaan että sä otit sen
mukaan?
R: No ainahan se oli sama eikä ihminen
muutu ikinä vaan tulee aina vaan pahemmaksi. Mä
kumminkin aina sille mestan oon hommanut että kaikki
alko toimii. Mutta se tuli vaan koko ajan kipeemmäks.
Loppujen lopuks se vaan luovutti koko pelin
AH:
Mä tykkäsin että te
arvostitte toisia muusikkona mutta ette tullut toimeen
tai pärjännyt henkilökohtaisis asioissa.
R: En mä tiedä. Tuliko se ittensä kanskaan toimeen,
siitähän se on kysymys.
AH:
1983-84 oli Hurriganes mun
mielestä mielettömän hyvä. paljon uutta materiaalia ja
kova meno.
R: Se oli vähä vakaampa pohe kun ei
tarvinnu kelata mitään. Järvisen kanssa oli kaikki vähä
niinku....
AH:
Silloinhan oli kans tarkotus
tehä live levy sen 7 days 7 nights’in kanssa. Mihinkä ne
live nauhat häipyi?
R: No se meni perseelleen. En mä tiedä
missä ne on.
AH:
Mistä Hurriganes levystä pidät eniten ja miksi? Äläkä katto
myyntilukuja ollekkaan nyt.
R: En mä oikeen tiedä, Ei mikään oikeestaan. Kyll
Roadrunner paras on tietysti. Saundillisesti ja onhan
siinä kovin lätinä.
AH:
Itte mä diggaan just 7 days 7
nights levyä kun mä diggaan noita saxofoneja.
R: Mä soitin Paronille että vittu missäs sä oot?
Täälähän sun piti olla saatana.
AH:
Mihinkä Hurriganes
levyyn sä oot
eniten pettynyt? Ja miksi?
R: En mä nyt tiedä oikein. Vittu mä oon pettynyt
kaikkiin kun ne ei oo tarpeeks hyviä (Nauraa).
AH:
Miten sun tenavat suhtautuu
siihen että niitten isä on julkkis?
R: Ei ne mitenkään pelaa siinä. Kun mä
kävelen jätkänkin kans kadulla niin se kävelee eri
puolella katua yleensä. Eikä se puhu ikinä kenenkään
kans semmosista asioista kenellekään. Niitä enemmän
vituttaa se (Nauraa).
AH:
Mä luulin että sulla on Antti
mukana kattomas ettet sä leiki tulitikkujen kans.
R: Älä nyt yritäkkän olla vitsikäs. Se on Venäjällä
hoitamass vammoituneita skidejä. Se voi olla että kohta
talo palaa saatana (Nauraa).
AH:
Hurriganes cover bändejähän
on vähä joka nurkassa niin Suomessa kun Ruotsissa.
Kuinka monta niistä oot kuullu ja mitä mieltä niistä oot?
R: En mä niin hirveesti niitä oo kuullut. Sehän on hyvä
että kaiken näkösiä on. Pääasia että on kivaa.
JK:
Viimeisin on yks bändi joka
laulaa Suomeksi, Niitten nimi on Myrsgy.
R: Hä? Ei saatana.En mä oo ikinä kuulutkaa. Myrsgy
(kauheaa naurua) Mistä ne on? Myrskylästä varmaan. Voi
vittu ja ne laulaa Suomeks. Se on varmaan kivan kuulosta.
AH:
Sä oot ollut rokkibisneksess
jo 60 luvulta asti. Etkö sä koskaan kyllästy?
R: Eeej, ej hullut mihinkään kyllästy.
Ei tietenkään.
JK:
Jokuhan sano joku aika sitten
etten soita Getonia enää viiskymppisenä.
R: Niin mutta monta kertaa joutuu
syömään sanansa.
AH:
Ei sua kiinnosta
tuottaa ketään
Suomalaista Artistia tai bändiä jolla ei oo mitään
tekemistä Hurriganesin kanssa?
R: Eeei. Oon mä ollut monta kertaa
jeesamassa kaikis jutuiss mutta en mä oo mitää numeroo
tehnyt siitä.
AH:
Sähän oot vähän fuskannut
filmi alallakin. Onko sulla mitään rollia tulevalla
Hurriganes filmillä?
R: Ei kai. Mä vähän tsekkaan että ne
asiat pitää paikkansa suurin piirtein ettei ne mee
ihan.. niinkun vähän valvon sitä.
JK:
Tiiätkö kuinka pitkälle siinä
on keritty?
R: En mä tiedä oikeen mistään mitää
oikeestaan. Yleisesti jos tehän joku juttu niin se pitäs
tehä saman tien niinku.
AH:
Sulla on ollut nyt 30 vuotta
aikaa oppia nuo Mr X sanat. Joko sä oot oppinut ne?
R: En oo vielä, hitaasti kulkee. Se oli
kaiken huippu kun me tehtiin täälä Ruotsis yhtä levyä
(In the spirit of Hurriganes) Vittu kun se toi tekstin
niin mä sanoin Jimille että en mä näitä osaa laulaa et
se menee päin vittua. Jimi sano että voi vitttu ja sitte
se pisti meiät Jannen kans kaksisteen sinne studioon.
Yks kimma ja kundi tulee pyytään nimikirjotusta. Mä
sanoin sille jätkälle että kuuntelet sä paljon tuota
musaa? Vittu kun pitäs tehä sanat noihin biiseihin. Sit
me kolmes tehtiin sanat niihin kaikkiin biiseihin koko
levylle. Hyvä tuli. On se hyvä
levy periaatteessa nyt kun kuuntelee. Kyllä jytisee,
saatana.
AH:
Ootko sä laittanut kokonaan
allstarsin musiikin hyllylle?
R: Ei kun sen aika tulee taas kun tää
vähä jäähtyy. Kun tää rauta jäähtyy niin se taas
lämpenee sitten.
AH:
Ootsä funtsannut tehä
Englantilaisia sanoja niihin teksteihin?
R: Oon mä funtsannutkin. Salon Markku
teki jossain vaiheesa muutamaan biisiin niin ne kuulosti
helvetin hyvältä.
AH:
Moni täälä tykkää että se
musiikki kuulostaa hyvältä mutta vittu ku se laulaa
Suomeksi niin ei senlaista viitti kuunnella.
R: Jo joo, mulla on ollut montakin aatosta mutta kun ne
on jäänyt piippuun. Ei oo skote lähteny vaan.
AH:
Se toimis helevetin hyvin.
R: Kyl se toimis. Kolme biisii se laulo ite messissä
niin se kuulosti hyvältä. Markku Salo se on hyvä. Se
osaa kaikki Beatlesin biisit ulkoo. Mä sanon että käytä
niitä sanoja niin mäkin tiedän(Nauraa).
AH:
Mitenkäs sen sun talon
rustaus menee eteenpäin?
R: Siinähän ne saatanan mulkut kuivaa
sitä vielä Ehkä siin menee vielä...
ennen jääkautta
ainakin.
AH:
Et sä kerkiä sinne sitten
ennen joulua ainakaan?
R: Ei puhettakaan. Joulupukkikin
tulehtuu.
AH:
Miten paljon sielä meni päin
vittua sitten?Sun makuuhuonehan oli sielä toises pääs ?
R: Joo siitä tulesta, mutta vittu kun ne
tuuttas sen vodaa täyteen niin kaikki meni vituks. Ois
voinut sukelella sielä. Olis mielummin voinut laittaa sen
venäläisen sukellusveneen sinne niin se olis ollut
paremmas mestas. Mikä sen nimi olikaan?? Kursk se oli
jotain.
AH:
Täss’ nyt lopuksi vielä.
Saammeko kuulla mitään Hot wheels levyltä tänään? Täälä
Ruottissa moni tykkää...Suomalaisille ei melkeen uskalla
sanoakkaan, se on kun kiroais kirkossa sielä kun sanoo
että Hot wheels on täälä suositumpi kun Roadrunner.
R: En mä tiedä. Se olis hyvä biisi se
Hot wheelssi, aika railakas. Tekis vähä teknoo siihen
vielä (Kattoo Aria pirullisesti
ja virnuilee).